Koiran rekisteröinnin merkitys on muuttunut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Siinä missä aiemmin koirat rekisteröitiin aina Suomen Kennelliittoon – puhdasrotuiset rotukoirarekisteriin ja sekarotuiset niin kutsuttuun FIX-rekisteriin – on vuoden 2024 alusta saakka koiran rekisteröinti Ruokaviraston viranomaisrekisteriin ollut pakollista kaikille Suomessa asuville koirille.Rekisteröintiä ja sen tarkoitusta voi olla hankala ymmärtää, ja myös sen prosessi saattaa tuntua monimutkaiselta. Tässä artikkelissa käymme kattavasti läpi, mitä rekisteröinti tosiasiassa tarkoittaa, miksi sitä tehdään ja mitä se vaatii Suomen Kennelliiton ja Ruokaviraston näkökulmasta.
Valtiot keräävät usein tietoa maan koirista muun muassa seuraavista syistä;
Mitä koiran rekisteröinti tarkoittaa?
Koiran rekisteröinti tarkoittaa käytännössä koiran tietojen ilmoittamista jonkin tahon, esimerkiksi yhdistyksen, ylläpitämään rekisteriin. Koirarekistereitä on historiallisesti ylläpidetty lähinnä jalostuksen ja kilpailutoiminnan (esim. koiranäyttelyt) seuraamiseksi, mutta myöhemmin koirarekistereitä ryhdyttiin pitämään myös esimerkiksi kaupunkien ja kokonaisten valtioiden toimesta pitämään kirjaa alueen koirista ja niiden omistajista.Valtiot keräävät usein tietoa maan koirista muun muassa seuraavista syistä;
- Kadonneen koiran palauttaminen omistajalle
- Omistajan tai kasvattajan rikosvastuun osoittaminen
- Eläinsuojelulliset syyt
- Koirien määrän tilastoiminen
- Verotukselliset syyt
Onko koiran rekisteröinti pakollista?
Kyllä, koira on pakko rekisteröidä Ruokaviraston koirarekisteriin ja tästä on määrätty lailla kaikille koiranomistajille. Jos koiraa ei ilmoita viranomaisrekisteriin, koiran omistajan on mahdollista saada tästä toiminnasta sakkoja.Muihin kuin viranomaisrekisteriin koiransa ilmoittaminen on vapaaehtoista ja täysin koiran omistajan tai kasvattajan harkinnan varassa.Koiran rekisteröimisen vaihtoehdot Suomessa
Suomessa on tällä hetkellä kaksi merkittävää koirarekisterin pitäjää, joista toinen on lain nojalla pakollinen. Lisäksi Suomessa toimii muutamia pienempiä toimijoita, jotka ovat keskittyneet tiettyyn käyttötarkoitukseen käytettyjen koirien rekisteröintiin.Ruokaviraston koirarekisteri
Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri on Suomen virallinen viranomaisrekisteri. Suomessa koiran rekisteröinti Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin on kaikille pakollista.- mikrosirun numero
- koiran haltijan nimi, henkilötunnus, lähiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero
- koiran syntymäaika (jos syntymäaika ei ole tiedossa, voit antaa arvion)
- koiran rotu tai kuvaus koiran ulkoisista tuntomerkeistä
- väri
- sukupuoli
- koiran nimi
- koiran syntymämaa, jos muu kuin Suomi
- mikrosirun asettajan nimi ja osoite sekä asettamispäivämäärä
Suomen Kennelliiton rekisterit
Pakollisen viranomaisrekisterin lisäksi koira voidaan rekisteröidä myös Suomen Kennelliittoon. Tästä on hyötyä, jos haluaa harrastaa koiransa kanssa Kennelliiton alaisissa koiraharrastuslajeissa tai tilata koiralleen terveystutkimustuloksia. Lisäksi ainoastaan rotukoirarekisteriin rekisteröidyt koirat ovat niitä, jotka Suomen Kennelliitto ja sen kattojärjestö FCI tunnustaa puhdasrotuisiksi koiriksi.Puhdasrotuiset rotukoirat
Rotukoirat rekisteröidään Suomen Kennelliittoon kasvattajan toimesta. Rotukoiran omistaja ei voi enää jälkeenpäin ilmoittaa koiraansa rotukoirarekisteriin, vaan jos koiran kasvattaja jättää koiran rekisteröimättä, katsoo Suomen Kennelliitto sen sekarotuiseksi. Näin ollen rekisteröimättömällä rotukoiralla ei voi osallistua Kennelliiton rotukoirille rajattuun toimintaan, kuten jalostustoimintaan, koiranäyttelyihin tai rodunomaisiin kokeisiin ja kilpailuihin.Lue lisää rotukoiran rekisteröimisestä Suomen Kennelliittoon täältä.Tuontikoirat
Jos olet hankkinut paikalliseen kennelliittoon rekisteröidyn rotukoiran ulkomailta, se täytyy rekisteröidä vielä erikseen Suomen Kennelliittoon. Tätä rekisteröintiä varten tarvitset koiran kotimaan kennelliitosta niin kutsutun “export pedigreen”.Lue lisää tuontikoirien rekisteröinnistä ja sen vaatimuksista Suomen Kennelliiton sivuilta.Monirotuiset ja rekisteröimättömät rotukoirat
Suomen Kennelliitto ylläpitää rotukoirarekisterin lisäksi monirotuisten tunnistusmerkintätietokantaa (entinen FIX-rekisteri). Monirotuisen koiran rekisteröinti Suomen Kennelliitton on hyödyllistä, jos haluaa osallistua Suomen Kennelliiton hallinnoimien koiraharrastuslajien kilpailuihin, kuten agilityyn tai TOKO:on. Harrastuksiin tai esimerkiksi lajikursseille osallistumiseen rekisteröintiä ei yleensä edellytetä.Toinen syy rekisteröidä monirotuinen koira Suomen Kennelliittoon on terveystutkimustulosten lausunnot. Monirotuisten tunnistusmerkintätietokantaan merkityt koirat voivat saada virallisia terveystutkimuslausuntoja Suomen Kennelliitolta samaan tapaan kuin puhdasrotuiset koirat.Lue lisää monirotuisen koiran rekisteröimisestä Suomen Kennelliittoon täältä.
Mitä tarvitsen ennen koiran rekisteröintiä?
Ennen rekisteröintiä koira tarvitsee mikrosirun ja todistuksen tunnistusmerkinnästä.Tunnistusmerkintätodistuksen kirjoittaa mikrosirun asettaja (usein eläinlääkäri). Jos koiralla on jo mikrosiru, mutta ei tunnistusmerkintätodistusta, se voidaan hakea koiralle myös jälkeenpäin esimerkiksi eläinlääkäriltä. Tällöin eläinlääkäri lukee koiran mikrosirun sirunlukulaitteella ja kirjoittaa tämän perusteella koiralle tunnistusmerkintätodistuksen.Lisäksi tarvitset koiran perustiedot kuten iän ja sukupuolen. Tarkista ajantasaiset vaatimukset kunkin rekisterin verkkosivuilta.Mitä jos koiraa ei ole rekisteröity?
Suomessa jokainen koira tulee rekisteröidä Ruokaviraston koirarekisteriin. Rekisteröimättä jättäminen on lain rikkomista, joten koira kannattaa rekisteröidä myöhässäkin välttyäkseen sakoilta.Ei myöskään riitä, että koira on jo ennestään rekisteröity Suomen Kennelliittoon, vaan se pitää rekisteröidä uudelleen Ruokaviraston rekisteriin.Voiko koiran rekisteröidä itse?
Koiran voi rekisteröidä itse Ruokaviraston koirarekisteriin sekä Kennelliiton monirotuisten koirien tunnistusmerkintätietokantaan (entinen FIX-rekisteri).Suomen Kennelliiton rotukoirarekisteriin koiran rekisteröi aina sen kasvattaja. Puhdasrotuisille tuontikoirille taas vaaditaan niin kutsuttu “export pedigree” koiran kotimaan kennelliitosta.
Mitä koiran rekisteröinti maksaa?
Koiran ilmoittaminen Ruokaviraston koirarekisteriin maksaa 10 euroa netin kautta tehtynä ja 19 euroa paperilomakkeella.Suomen Kennelliiton rotukoirarekisterin rekisteröintimaksu on maksuluokasta riippuen 35 tai 70 euroa. Tuontikoiran rekisteröinti maksaa 65 euroa.Suomen Kennelliiton monirotuisten tunnistusmerkintätietokantaan (entinen FIX-rekisteri) ilmoittaminen maksaa Omakoira-palvelun kautta tehtynä 22 euroa jäsenille ja 28 euroa ei-jäsenille.Tarkista ajantasaiset hinnastot aina rekisterinpitäjän verkkosivuilta.Mistä tiedän, että koirani on rekisteröity?
Rekisteröinnin Ruokaviraston koirarekisteriin voit tarkistaa soittamalla koirarekisterin asiakaspalveluun ja ilmoittamalla koiran mikrosirunumeron.Suomen Kennelliittoon rekisteröidyt koirat löytyvät liiton julkisesti jalostustietojärjestelmästä eli KoiraNetistä syöttämällä koiran rekisterinumero sivuilta löytyvään hakukenttään. KoiraNetistä löytyvät rekisterinumerolla myös monirotuiset koirat.
Mitä tehdä, jos koiran rekisteröintitiedot muuttuvat?
Ruokaviraston koirarekisteriin tulee ilmoittaa seuraavat muutokset koiran rekisteröintitiedoissa:- Koiran kuolema
- Koiran katoaminen
- Koiran muutto ulkomaille
- Koiran haltijanvaihdos
- Koiran omistajanmuutoksen
- Koiran kuoleman ja kuolinsyyn
Usein kysyttyjä kysymyksiä koirien rekisteröinnistä
Rekisteröinti Ruokaviraston rekisteriin on pakollista, mutta se myös helpottaa löytyneen koiran palauttamista omistajalleen. Viranomaisrekisterin tarkoitus on myös valvoa muun muassa koirakauppaa ja maahantuontia ja näin lisätä koirien hyvinvointia ja turvallisuutta.
Suomen Kennelliiton rekisterit ovat oleellisia jalostukseen ja kilpailutoimintaan liittyvän tiedon keräämisessä.
Lain nojalla koira pitää ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin. Muihin rekistereihin, kuten Suomen Kennelliiton rekistereihin, rekisteröiminen on vapaaehtoista ja koiran kasvattajan tai omistajan harkinnan varassa.
Kyllä, myös sekarotuinen koira tulee rekisteröidä Ruokaviraston viranomaisrekisteriin. Sekarotuisen koiran rekisteröiminen muihin rekistereihin, kuten Suomen Kennelliiton rekistereihin, on vapaaehtoista ja koiran kasvattajan tai omistajan harkinnan varassa.
Koiran mikrosiru tulee rekisteröidä Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin. Tämä varmistaa, että koirasi tiedot ovat viranomaisten tiedossa ja helpottaa koirasi tunnistamista ja palauttamista, mikäli se katoaa tai varastetaan.
Koiran lapaluiden väliin asetettu mikrosiru sisältää numerosarjan, joka voidaan lukea erityisellä sirunlukulaitteella. Koiran mikrosirunumero löytyy usein sen rokotuskortista, passista tai tunnistusmerkintätodistuksesta.
Jos koiralla ei ole kyseisiä asiakirjoja, voit kääntyä esimerkiksi eläinlääkärin puoleen. Eläinlääkäri lukee koiran mikrosirun sirunlukulaitteella ja kirjoittaa tämän perusteella koiralle tunnistusmerkintätodistuksen.
Kyllä, yleensä koiran tunnistusmerkintä tarkoittaa mikrosirua, joka istutetaan koiran niskaan. Mikrosiru sisältää yksilöllisen numeron, jonka avulla se voidaan yhdistää rekisteristä löytyviin tietoihin.
Aikaisemmin tunnistusmerkintä saattoi tarkoittaa myös koiraan tatuoitua tunnistenumeroa, mutta nykyään kaikki Suomessa tunnistusmerkityt koirat on merkitty mikrosirulla tatuoinnin sijaan.
